Mitä tiedämme yrittäjien työhyvinvoinnista ja sen lisäämisestä?
Kirjoittajat: Jaana-Piia Mäkiniemi, Salla Ahola, Sanna Nuutinen, Tiina Brandt, Jaana Laitinen ja Tuula Oksanen
Yrittäjän työhyvinvointi on yrityksen menestyksen edellytys. Tekemämme systemaattinen kirjallisuuskatsaus luo yleiskuvaa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat yrittäjien työhyvinvointiin, kuten työn imuun, työstressiin tai -uupumukseen. Kun yrittäjien työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät tunnetaan, voidaan niistä johtaa tutkimusperustaisia kehittämiskeinoja.Esittelemme artikkelissa tuloksia systemaattisesta kirjallisuuskatsauksestamme sekä tulosten pohjalta johdettuja konkreettisia keinoja yrittäjien työhyvinvoinnin tukemiseen. Kirjallisuuskatsaus on osa Suomen Akatemiassa toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla (Promo@Work) -tutkimushanketta (https://www.ttl.fi/tutkimushanke/promo-at-work/). Katsauksen pohjalta muotoillaan jatkossa myös suosituksia terveyden edistämiseksi työpaikoilla.
Miksi yrittäjien työhyvinvointi on tärkeää?
Yrittäjien työhyvinvointi on yrityksen menestyksen edellytys. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat sekä tärkeitä Suomen taloudelle että merkittäviä työllistäjiä. Yrittäjän työ on usein kuormittavaa, ja he tekevät pitkiä työpäiviä ja jättävät lomia pitämättä. He myös alivakuuttavat usein itsensä esimerkiksi työkyvyttömyyden varalta. Yrittäjät ovat palkansaajia harvemmin kattavan työterveyshuollon tai työsuojelun piirissä. Vaikka yrittäjien työhyvinvointi on keskeistä niin yrityksen kuin yhteiskunnan menestyksen kannalta, tutkitut keinot yrittäjien työhyvinvoinnin edistämiseksi ovat vähäisiä.
Miten kirjallisuuskatsaus toteutettiin?
Laadullisen kirjallisuuskatsauksemme tavoitteena on tuottaa tutkittua tietoa yrittäjien työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä (vrt. Petticrew & Roberts, 2006). Työhyvinvointi voidaan määritellä työhön kohdistuvaksi myönteiseksi tai kielteiseksi subjektiiviseksi hyvinvointikokemukseksi, kuten työn imu, työstressi tai työuupumus (Bakker & Oerlemans, 2010). Työhyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi johtaminen, työolot ja yksilölliset tekijät. Käytännössä haku kohdistettiin moniin tieteellisten julkaisujen tietokantoihin ja haussa käytettiin laajasti työhyvinvointiin sekä yrittäjyyteen liittyviä hakusanoja (esim. yrittäjä, työn imu). Haku tuotti 1870 tieteellistä artikkelia. Ensi vaiheessa kaksi tutkijaa luki artikkelien tiivistelmät ja arvioi, ovatko ne olennaisia vai eivät. Toisessa vaiheessa luettiin artikkelit kokonaan ja edelleen arvoitiin, ovatko ne olennaisia. Viime vaiheessa olennaisiksi katsottiin artikkelit, jotka ovat englanninkielisiä tieteellisiä julkaisuja ja joissa on tutkittu sitä, miten eri tekijät vaikuttavat yrittäjien työhyvinvointiin. Nämä artikkelit analysoimme tarkemmin. Seuraavassa esittelemme kolme jo olennaiseksi arvioitua tutkimusta.
Mitkä tekijät vaikuttavat yrittäjien työhyvinvointiin?
Tutkimuksessa suomalaisten maitotilallisten työhyvinvointiin vaikuttavista kuormitus- ja voimavaratekijöistä huomattiin, että kuormittavaksi koetut työtaakka ja oma terveys olivat yhteydessä sekä korkeampaan stressiin että työuupumukseen. Lisäksi huono taloustilanne ja yksinäisyys liittyivät stressiin. Toisaalta tietynlainen työ- ja asuinympäristö, joka tarkoitti työtä lähellä luontoa, vapautta työssä, monipuolista työtä, asuinympäristöä, työilmapiiriä ja tilallisen elämäntyyliä vähensi työuupumuksen todennäköisyyttä. (Kallioniemi, Simola, Kaseva & Kymäläinen, 2016.)
Hollantilaisessa tutkimuksessa huomattiin, että eri alojen yrittäjien työstressiä lisäsivät etenkin epävarmuus työn riittävyydestä, kiire ja työn määrällinen kuormittavuus. Työn imua puolestaan lisäsivät työn hyvä organisointi, runsas palaute, oppimismahdollisuudet, työn itsenäisyys ja työn vaihtelevuus. Työhyvinvointi oli merkityksellistä myös yritysten menestykselle. Runsaasti työstressiä kokevien yrittäjien yritykset menestyivät yrittäjien itsensä arvioimina taloudellisesti heikommin. Lisäksi paljon työn imua kokevat yrittäjät arvioivat saavuttavansa useammin työlleen asettamia tavoitteita ja menestyvänsä paremmin kuin ne yrittäjät, joilla oli vähän työn imua. (Dijkhuizen, Gorgievski, van Veldhoven & Schalk, 2016.)
Edelleen suomalaisten korkeakoulutettujen yrittäjien tutkimuksessa havaittiin, että heidän työtyytyväisyyttään lisääviä työn ominaisuuksia olivat työn vaihtelevuus, itsenäisyys, työn merkitys muille ja palaute. Kun yrittäjien työtyytyväisyyden tasoa ja tyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä verrattiin palkansaajiin, huomattiin yrittäjien olevan palkansaajia tyytyväisempiä työhönsä. Ero ei kuitenkaan ollut enää tilastollisesti merkitsevä, kun työn ominaisuudet huomioitiin. Samat työn ominaisuudet selittivät siis työtyytyväisyyttä molemmissa ryhmissä, mutta yrittäjät kokivat enemmän näitä ominaisuuksia kuin vertailuryhmän palkansaajat. (Hytti, Kautonen & Akola, 2013.)
Miten yrittäjä voi tukea työhyvinvointiaan?
Työhyvinvointia voi edistää lisäämällä voimavaratekijöitä ja vähentämällä kuormitusta. Edellä esiteltyjen kolmen tutkimuksen perusteella yrittäjien työhyvinvointia lisääviä voimavaratekijöitä ovat muun muassa työn hyvä organisointi, runsas palaute, työn vaihtelevuus sekä työn koettu merkityksellisyys. Toisaalta yrittäjiä taas kuormittavat esimerkiksi huoli omasta terveydestä, suuri työmäärä, yksinäisyys ja taloudellinen epävarmuus sekä huoli töiden riittävyydestä. Nämä tulokset kertovat siitä, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun halutaan parantaa työhyvinvointia.
Esitämmekin muutamia keinoja työhyvinvoinnin edistämiseen: Pidä huoli terveydestäsi eli syö, liiku ja nuku suositusten mukaan. Pyri tietoisesti irrottautumaan ja palautumaan työstäsi niin arkena kuin lomalla. Pidä työaika ja määrä kohtuullisena. Tunnista ja kehitä sinulle sopivia keinoja hallita epävarmuutta ja riskejä. Nauti yrittäjyyden itsenäisyydestä ja vaihtelevuudesta.Suunnittele ja seuraa taloutta aktiivisesti. Etsi tarvittaessa tukea yrityksen talouden ja kannattavuuden hallintaan ja parantamiseen. Tuunaa ja organisoi työtäsi päivittäin ja pohdi, miten se olisi parhaiten hallittavissa. Hanki aktiivisesti palautetta omasta työstäsi, kehitä itseäsi ja verkostoidu esimerkiksi muiden yrittäjien kanssa.
Lähteet
Bakker, A. & Oerlemans, W. G. M. (2010). Subjective well-being in organizations. Teoksessa K. Cameron & G. Spreitzer (toim.), Handbook of positive organizational scholarship. Oxford University Press, 178-189.
Dijkhuizen. J., Gorgievski, M., van Veldhoven, M. & Schalk, R. (2016). Feeling successful as an entrepreneur: A job demands—resources approach. International Entrepreneurship and Management Journal, 122, 555-573.
Hytti, U., Kautonen, T., & Akola, E. (2013). Determinants of job satisfaction for salaried and self-employed professionals in Finland. The International Journal of Human Resource Management, 24(10), 2034-2053.
Kallioniemi, M. K., Simola, A., Kaseva, J., & Kymäläinen, H. R. (2016). Stress and burnout among Finnish dairy farmers. Journal of Agromedicine, 21(3), 259-268.
Petticrew, M. & Roberts, H. (2006). Systematic reviews in the social sciences: A practical guide. Malden, MA: Blackwell.
Kirjoittajat
Jaana-Piia Mäkiniemi, tutkijatohtori, työhyvinvoinnin tutkimusryhmä
Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto
Asiantuntijuusalueet: työhyvinvointi, työn digitalisoituminen, moraalikysymykset
jaana-piia.makiniemi@uta.fi
Salla Ahola, tutkija, työhyvinvoinnin tutkimusryhmä
Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto
Asiantuntijuusalueet: työhyvinvointi, arvot, tietokäsitykset
salla.ahola@uta.fi
Sanna Nuutinen, suunnittelija, työhyvinvoinnin tutkimusryhmä
Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto
Asiantuntijuusalueet: työhyvinvointi, tuloksellisuus
sanna.nuutinen@uta.fi
Tiina Brandt, TKI-asiantuntija, Y-kampus, TAMK
Asiantuntijuusalueet: yrittäjyys, persoonallisuus
tiina.brandt@tamk.fi
Jaana Laitinen, johtava asiantuntija, PK-yritykset ja kasvu, Työterveyslaitos
Asiantuntijuusalueet: yksin- ja mikroyrittäjien työkyvyn ja terveyden edistäminen työpaikalla
jaana.laitinen@ttl.fi
Tuula Oksanen, johtava asiantuntija, Hyppäys digiin, Työterveyslaitos
Asiantuntijuusalueet: työikäisten terveyden eriarvoisuus, terveyteen vaikuttavat psykososiaaliset tekijät
tuula.oksanen@ttl.fi
Kuvituskuva: Unsplash/David Siglin
Jaa:
