Opettajankoulutus – ei kikkoja vaan identiteetin rakentamista
Kirjoittajat: Jussi Alhorinne, Seppo Janhonen, Marja Keränen ja Jiri Vilppola
Ammatillisen opettajan identiteetti
TAMKin Ammatillisen opettajankoulutuksen ydinprosessina on opettajaidentiteetin vahvistamiseen liittyvä työskentely. Opettajaidentiteetti mielletään tärkeämmäksi kuin esimerkiksi uusien opetusmenetelmien hallinta. Toisaalta niidenkin oppiminen osaltaan rakentaa identiteettiä. Opetussuunnitelman mukaan taitavaksi opettajaksi kasvamisessa on kysymys ennen kaikkea identiteetin rakentumisesta. Identiteetti tarkoittaa merkityksiä, joita henkilöt itse voivat liittää itseensä tai toisten heihin liittämiä merkityksiä. Arkikielellä opettajan identiteettikokemus voisi olla sitä, että henkilö itse kokee päässeensä opettajuudessa eteenpäin ja että muutkin sen näkevät.Keskeistä identiteetin muotoutumisessa on, että
- ihmisellä on useita identiteettejä
- identiteetit muuttuvat ja niitä tuotetaan jatkuvasti vuorovaikutuksessa muiden kanssa
- identiteetti muotoutuu ja rakentuu uudelleen muun muassa tarinoiden avulla. (TAMK 2015.)
Anne Koski-Heikkisen mukaan opettajan ammatti-identiteetti kehittyy koko työuran ajan tulematta koskaan täysin valmiiksi. Jokainen sekä oppii että käsittää itsensä uusilla tavoilla myös uran myöhemmissä vaiheissa. (Koskinen, 2014.)
Ammatillisen opettajakoulutuksen nykyinen opetussuunnitelma otettiin käyttöön 2013. On mielenkiintoista silmäillä, millaisena opettajaopiskelijat ovat opintojen merkityksen kokeneet. Seuraavassa esittelemme ja pohdimme syksyllä 2015 tehdyn kyselyn tuloksia.
Opettajuuden flow
Kirsti Lonka (2012) viittaa Mihaly Csikszentmihalyin luomaan flow-käsitteeseen. Flow-tilassa ihminen kokee korkeaa haastetta yhdistettynä vahvaan pystyvyyden tunteeseen (competence) ja sitoutumiseen (engagement). Flow edistää älyllistä kehittymistä ja on osa tavallista arkikokemusta. Taulukon 1 nelikenttä selventää pystyvyysuskomuksen luonnetta kuvaamalla myös ne tilanteet, joissa pystyvyyden tunne ja haasteen aste eivät ole ihanteellisessa tasapainossa.
Taulukko 1 Pystyvyysuskomus (Lonka 2012)
Socrative-kyselyn toteuttaminen
Kysely toteutettiin neljän ammatillisen opettajankoulutusryhmän opintojen loppuvaiheessa. Ryhmät olivat aloittaneet opintonsa elokuussa 2014 ja kysely toteutettiin lokakuussa 2015. Suurin osa vastaajista sai opettajan pedagogiset opinnot valmiiksi joulukuussa 2015, joten tulokset jotakuinkin ilmaisevat valmistumisvaiheen tuntemuksia. Kysely osoitettiin sadalle opettajaopiskelijalle ja vastauksia saatiin yhteensä 62, joten vastausprosentti oli 62.
Kysely toteutettiin välillä 3.–16.10.2015 Internet-pohjaisella Socrative-palvelulla. Opettajaopiskelijoilta pyydettiin opettajaosaamiseen liittyvää itsearviointia viiteen ulottuvuuteen nähden. Kyselyn teemana oli ammatillisen opettajan moniosaajuus. Seuraavassa kuvataan lyhyesti käytetyt kysymykset.
- Kuinka paljon olet saanut rohkaisua luottamaan opettajaosaamiseesi näiden opintojen aikana?
- Pohdi opettajuuteen liittyvää pystyvyysuskomustasi taulukon 1 valossa. Mikä käsite vastaa yleensä parhaiten sinun omaa pystyvyysuskomustasi?
- Mikä OPSin ydinosaamisista on sinun osaltasi kasvanut eniten tämän koulutuksen aikana? Valitse yksi vaihtoehto.
- Mikä OPSin ydinosaamisista on sinun osaltasi kasvanut vähiten tämän koulutuksen aikana? Valitse yksi vaihtoehto.
- Opettajan identiteetti tarkoittaa elämänhistoriaan perustuvaa käsitystä itsestä ammatillisena toimijana. Missä määrin opettajaidentiteettisi on vahvistunut näiden opintojen kuluessa?
Kyselyn tulokset
Kysely paljasti mielenkiintoisia seikkoja, joten tarkastelemme tuloksia vielä tässä. Vastaukset kuvataan seuraavassa pylväsdiagrammeilla (kuviot 1–5) ja niihin liittyvillä tulkinnoilla.
Kuvio 1 Rohkaisu opettajaosaamiseen luottamiseen
Vastaajista 64 % koki saaneensa opintojen aikana paljon tai erittäin paljon rohkaisua luottamaan osaamiseensa (kuvio 1). Pääosin tulos on varsin myönteinen ja rohkaiseva. Rohkaistuminen on selkeä osoitus opettajaidentiteetin vahvistumisesta. OPS kuvaa tähän liittyvää ilmiötä myös kynnyskäsitteiden ja uudelleenkehystymisen avulla. Kun epävarmuuden kokemukset on eletty läpi ja saatu onnistumisen kokemuksia, oma työ ja oleminen saavat uusia sävyjä ja merkityksiä.
Kuvio 2 Opettajuuteen liittyvä pystyvyysuskomus. Kuviossa viitataan taulukkoon 1
Vastaajista peräti 63 % kokee olevansa flow-tilassa (kuvio 2). Lähes neljäsosa kuitenkin kokee ahdistusta. Tämä seikka paljastaa mahdollisesti tarpeen keskustella enemmän oman ryhmänopettajan kanssa. Jos kuitenkin kipukohta on tuiki tavallinen opiskelijan ajan puute, ongelmia on vaikea keskusteluin ratkaista.
Kuvio 3 Eniten kasvanut ydinosaaminen
Ohjaamisosaamisen on koettu kasvaneen koulutuksen aikana selvästi eniten kaikista ydinosaamisista (kuvio 3). Tämä ei liene yllätys, sillä ohjaamisosaaminen ehkä koetaan luonnostaan läheisimmäksi ja jopa tärkeimmäksi – sen saattaa moni mieltää juuri siksi, mitä koulutukselta on tultukin hakemaan. Myös arviointiosaamiseen ovat monet saaneet vahvistusta. Nämä kaksi ovat ilmeisesti myös opettajuuteen liittyen termeinä tutuimpia. Mielenkiintoista on sekin, että mikään osaaminen ei ole jäänyt täysin vaille huomiota. Yksilölliset erot ja painotukset nousevat esiin siinä, että kaikki ydinosaamiset ovat saaneet kannatusta.
Kuvio 4 Vähiten kasvanut ydinosaaminen
Kuvio 4 kartoittaa vähiten kasvaneita ydinosaamisia. Nyt arviointiosaaminen ja kulttuuriosaaminen saavat suhteellisesti suurimmat painotukset. Tulisiko näihin kiinnittää koulutuksen toteuttamisessa enemmän huomiota? Miten esimerkiksi arviointiosaamista voitaisiin vahvistaa alustuksilla, opetus- ja ohjaamisharjoittelun puitteissa tai esimerkiksi ns. ankkuritehtävien tai kehittämistyön tuella? Ankkuritehtäväksi kutsutaan kuhunkin opintokokonaisuuteen liittyvää pienryhmätyötä, jossa yhteisöllisesti tutkitaan keskeisiä opetussuunnitelman aiheita. Kehittämistyö on puolestaan opintojen loppuvaiheeseen painottuva tehtävä, jossa paneudutaan soveltamaan opittuja asioita oman oppilaitoksen tai muun organisaation pedagogisten käytäntöjen kehittämiseen.
Kuvio 5 Opettajaidentiteetin vahvistuminen
Opiskelijoista 55 % kokee opettajaidentiteettinsä vahvistuneen erittäin paljon tai paljon (kuvio 5). Ja vähintään kohtalaisesti tämän arvioi vahvistuneen yhteensä peräti 86 %.
Johtopäätökset
Vastaajien selvä enemmistö arvioi opettajaidentiteettinsä vahvistuneen vähintään kohtalaisesti koulutuksen kuluessa. Tätä tulosta voidaan pitää kyselyn päätuloksena ja koulutuksen onnistumisen kannalta erittäin merkityksellisenä – siitä huolimatta, että identiteetin vahvistuminen ei ole suinkaan yksiviivainen koulutuksen seuraus. Kohtuullinen johtopäätös lienee, että ammatillinen opettajankoulutus näyttää vahvistavan osallistujien opettajaidentiteettiä, mikä on TAMKin ammatillisen opettajakoulutuksen opetussuunnitelman keskeinen tavoite.
Tässä artikkelissa kuvattiin opiskelijakyselyn keskeisiä tuloksia. Olisi hyödyllistä syventää aiheen tarkastelua tutkimuksella. Kiintoisaa olisi tietää, miten edellä kysytyt seikat korreloivat vastaajien aiemman opetuskokemuksen pituuden kanssa. Tärkeää olisi myös selvittää, mitä kielteisten tai vähemmän myönteisten kokemuksien taustalla on. Kokemusten huomioon ottamisella voitaisiin tukea esimerkiksi vahvempaa opintoihin kiinnittymistä.
Lähteet
Koski-Heikkinen, A. 2014. Ammatillisen opettajan identiteetti ja auktoriteetti – Ammatilliset opettajat ja opiskelijat ideaalia ammatillista opettajuutta etsimässä. Väitöskirja. Acta Universitatis Lapponiensis 271. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi. Luettu 29.3.2016.
https://www.ulapland.fi/Suomeksi/Ajankohtaista/Uutisarkisto/2014?ln=lhdt0lvp&id=6c5970e6-c54d-4123-82b9-bde18a2381cf
TAMK 2015. Ammatillinen opettajankoulutus. Opetussuunnitelma. Luettu 31.3.2016.
http://www.tamk.fi/documents/10181/20324/TAOKK_OPS_2015.pdf/fa615b52-be0a-42f6-8055-17fed8de12d8
Lonka, K. 2012. Engaging learning environments for the future. Elizabeth Stone Memorial Lecture in: The Road to Information Literacy: Librarians as Facilitators of Learning, 8.-10.8.2012, Tampere. Luettu 31.3.2016. https://iflasatellitetampere2012.files.wordpress.com/2012/08/auditorium_memorial_lecture_lonka.pdf
Kirjoittajat:
Jussi Alhorinne, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Tieto- ja viestintätekniikka, etunimi.sukunimi@metropolia.fi.
Seppo Janhonen, yliopettaja, TAMK, ammatillinen opettajankoulutus, etunimi.sukunimi@tamk.fi.
Marja Keränen, lehtori, TAMK, ammatillinen opettajankoulutus, etunimi.sukunimi@tamk.fi.
Jiri Vilppola, lehtori, TAMK, ammatillinen opettajankoulutus, etunimi.sukunimi@tamk.fi.
Jaa:
